Pop up -kirjakauppa ja työpajoja Nukketeatteri Sampossa

Mini Kustannuksen kevään ohjelmaan kuuluu runsaasti erilaista työpajatoimintaa. Tämän viikon keskiviikkona 21.2 vietettiin Nukketeatteri Sampossa Kirjakeskiviikkoa, joka koostui Minin pop up -kaupasta sekä satuhetkistä ja viidestä eri työpajasta. 

Satuhetkissä luettiin André Simonin ja Susanna Olkinuoran Ugu Ugu ja Hiljaisuuden kaupunki sekä Henna Kosteen kirjoittama ja Julia Jusslinin kuvittama Siiri Siimahäntä halusi hienostella. Ugu Ugun kuvitustyyliä mukaillen askarreltiin lasten kanssa yksinkertaisista muodoista omia hahmoja. Työpajoissa askarreltiin myös muun muassa värikkäitä kirjanmerkkejä ja veikeitä naamareita.

Maaliskuun alussa Ugu Ugu seikkailee Laajasalon, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa. Tarkemmat päivämäärät ja kellonajat löydät Minin tapahtumakalenterista, josta löytyy tietoa myös muista Mini Kustannuksen tapahtumista. Ugu Ugu -kirjastovierailuihin kuuluu satuhetki sekä askartelutyöpaja kirjasta. Satuhetken ja työpajan voi tilata kirjastoihin ja muihin vastaaviin ympäristöihin Ugu Ugun lisäksi myös muista kirjoista. Lisätietoa löydät täältä.

Alla hieman kuvia keskiviikon pop up -kaupasta ja työpajoista. Kiitos kaikille osallstuneille ja mukavaa kevättä! 

Terveisin,

Susanna / Mini Kustannus

IMG_20180221_095024 (1).jpg
pienennetty.png
IMG_20180221_104520.jpg
IMG_20180221_113012.jpg
IMG_20180221_123319.jpg

Kotikissan leikkejä ja kaukaisia vieraita ‒ Minin kevään 2018 uutuuskirjat

Mini Kustannuksen kevään 2018 tulevat uutuuskirjat ovat Susanna Olkinuoran kirjoittama ja kuvittama Kiki tahtoo leikkiä! sekä Henna Kosteen kirjoittama ja Julia Jusslinin kuvittama Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku.

Kiki tahtoo leikkiä! on hellyttävä kuvakirja rakastetusta lemmikkikissa Kikistä. Kiki on yksin kotona, ja oma raidallinen pallo alkaa tuntua tylsältä. Kiki seikkailee kodin huoneesta toiseen etsien leikkiin sopivia tavaroita. Tekstiä kirjassa on vain vähän, joten se sopii hyvin jo yksivuotiaalle. Paksut sivut takaavat kestävyyden ja värikkäissä kuvissa riittää yksityiskohtia katseltavaksi. 

Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku puolestaan tuo jatkoa viime vuonna julkaistulle Siiri Siimahäntä halusi hienostella -kirjalle. Edellinen Siiri Siimahäntä -kirja käsitteli suloisella tavalla lasten ulkäköpaineita ja todellista ystävyyttä. Kirjan opetuksena on, etteivät ulkoiset asiat ole kaikista tärkeimpiä, vaan tosiystävyys perustuu aivan muille asioille. Siiri Siimahäntä -kirjat ovat runomuotoon kirjoitettuja. Henna Kosteen huumorilla sävytetty, moderni kieli soljuu kivasti eteenpäin ja tuo kirjoihin persoonallisen säväyksen. Tarinaa värittävät Julia Jusslinin upeat kuvituskuvat. 

Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku -kirja julkaistaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Kirjassa Siiri-hiiri saa kaukaisen vieraan, kun kylään tulee Sara Hiirenluurannikolta. Siiri ja Sara tutustuvat toistensa kulttuureihin ja jakavat itselleen mieluisia asioita omista kulttuureistaan. 

 

"Sara Siiriä halaa ja laukkunsa avaa,
piiroksen takaa tavaa:
"Paikallisen pussihiiren käsialaa."

Siiri huomaa läpi raamien, 
ei kuva ole skandinaavinen.
Ei valkoinen ja musta,
vaan värien ilotulitusta.

Teoksessa tunnelma tulinen! 
Tuliaisesta tuli mieluinen."

(Henna Koste - Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku)

 

Kuvamaistiaisia myös Siiri Siimahäntä ja Afrikan serkku -kirjasta tulossa pian! 

Iloisia lukuhetkiä! 

Terveisin,
Susanna / Mini Kustannus 

kansipieni.png
KUVA1UUSI.png
KUVA2UUSI.png
KUVA4UUSI.png
kiki.png

Satuhetkiä ja askartelua pinkin yksisarvisen kanssa

André Simonin ja Susanna Olkinuoran kirjoittama ja kuvittama lastenkirja, Ugu Ugu ja Hiljaisuuden kaupunki, on juuri ilmestynyt. Hiljaisuuden kaupunki on urhean yksisarvisen ensimmäinen seikkailu, jossa Ugu Ugu kohtaa vihaisen ja yksinäisen Silencio-velhon pelastaakseen hiljennetyn "kirjavakansan".  Ugu Ugu -kirjoja on suunnitteilla lisää, joten jatkoa sarjalle on tiedossa pian! 

Sympaattinen tarina pinkistä yksisarvisesta sisältää tärkeän viestin ystävyydestä ja yksinäisyydestä. Ystävyys vaatii avointa, molemminpuolista kommunikaatiota, ja kaikilla on oikeus oman ääneensä. Toisen pahalla ololla ei ole oikeutta hiljeentä toista. 

"Minä en lähde mihinkään ennen kuin annat heille heidän äänensä takaisin!"

Kirjan tekijät kiertävät teoksen tiimoilta pääkaupunkiseudun kirjastoja ja päiväkoteja. Vierailut sisältävät Ugu Ugu -satuhetken sekä työpajan. Työpajoissa lapset pääsevät kokoamaan yksinkertaisista, värikkäistä muodoista omia hahmojaan Ugu Ugu -tyyliin. Mini Kustannuksen nettisivujen Tapahtumat-osioon päivittyy pian tapahtumakalenteri, johon kevään satuhetket ja työpajat tulevat näkyville. Maksuttoman Ugu Ugu -vierailun pääkaupunkiseudun kirjastoon tai päiväkotiin voi tilata suoraan sähköpostitse

Mini Kustannus toivottaa kaikille mahtavaa vuotta 2018! 

blogityopajat.png
Esimerkkiaukeama_02.jpg
Esimerkkiaukeama_03.jpg

Taianomainen tarina urheasta yksisarvisesta, joka tahtoo selvittää hiljennetyn kaupungin salaisuuden

André Simonin ja Susanna Olkinuoran kirjoittama ja kuvittama lastenkirja, Ugu Ugu ja hiljaisuuden kaupunki, ilmestyy tammikuussa 2018.

Ugu Ugu on pieni ja urhea yksisarvinen, joka on lähtenyt kotikaupungistaan löytääkseen itselleen ystävän. Eräänä yönä Ugu Ugu saapuu omituiseen kaupunkiin, joka on täynnä ystävällisiä olentoja, mutta josta kaikki äänet ovat kadonneet. Kaupungin lähellä sijaitsee synkän näköinen linna. Rohkea Ugu Ugu päättää auttaa olentoja ja selvittää Hiljaisuuden kaupungin mysteerin. Ja niin Ugu Ugu tapaa Silencion, yksinäisen velhon, jolle kukaan ei ole koskaan sanonut mitään kaunista.

upload.png

Ugu Ugu ja Hiljaisuuden kaupunki on suunniteltu 3-6-vuotiaille lapsille, mutta sopii selkeiden, värikkäiden kuvitustensa ansiosta myös pienemmille. Opettavaisen tarinan pääteemoja ovat anteeksianto, vapaus ja ystävyys. 

Kirjan julkaisupäivä on 12.1.2018. Teos tulee ennakkomyyntiin Mini Kustannuksen verkkokauppaan tammikuun alussa. 

Mukavaa loppuvuotta kaikille! ❤ 

upload.png
upload.png

Mini Kustannuksen kuvituskilpailu on käynnissä helmikuun loppuun

Mini Kustannuksen kuvituskilpailu starttasi joulukuun alussa ja päättyy 28.2.2018. Voittajan kanssa tehdään kustannussopimus syksyllä 2018 julkaistavasta lasten kuvakirjasta. Lisäksi kaksi seuraavaa palkitaan kattavilla kirjatuotepaketeilla.

Kilpailukuvan aiheena on Karmiva sirkusjengi. Kilpailu antaa vapaat kädet kuvittajalle, sillä kirjan teksti laaditaan voittajakuvan inspiroimana kilpailun päätyttyä. Myös tekniikka on vapaa, tärkeintä ovat persoonallisuus sekä valitun tekniikan hallinta! Voittaja julkistetaan maaliskuun 2018 aikana.

Kuvituskilpailuun pääset osallistumaan lähettämällä kuvasi 28.2.2018 mennessä osoitteeseen:

andre.simon@minikustannus.com

Kuvat joko JPEG-, PNG-, TIF- tai PDF-muodossa. Tiedustelut kilpailuun liittyen: andre.simon@minikustannus.com.

Onnea kilpailuun ja ihanaa joulunodotusta kaikille! 

Postauksen kuvat sivustolta unsplash.com

Postauksen kuvat sivustolta unsplash.com

upload.jpg

Lasten Kirjamessut Finlandia-talossa

Viime viikonloppuna 27.-29.10. järjestettiin Suomen ensimmäiset viralliset Lasten Kirjamessut Finlandia-talon Kongressisiivessä.

Lasten Kirjamessujen pääjärjestäjänä toimii voittoa tavoittelematon osuuskunta, Kulttuurikioski osk, ja tapahtumajohtajana Kulttuurikioskin puheenjohtaja, lastenkirjailija ja kustantaja Ella Brigatti. Mini Kustannus oli mukana vuoden 2017 Lasten Kirjamessujen tuotannossa yhtenä järjestäjänä, ja osallistuu tapahtuman järjestämiseen myös tulevina vuosina.

Lasten Kirjamessujen tarkoituksena on koota saman katon alle mahdollisimman monipuolisesti kotimaista lastenkirjallisuutta ja nostaa samalla esille lastenkirjojen kirjoittajia ja kuvittajia sekä muita lastenkirjallisuuden ja -kulttuurin ammattilaisia. Jo tämän vuoden Lasten Kirjamessuille saatiin huomattavan laaja valikoima kotimaisia huipputeoksia kustantajien yhteisen myyntinäyttelyn muodossa, ja mukana oli niin isoja kuin pieniä kustantamoita. Siinä missä isot kirja-alan tapahtumat, kuten Helsingin Kirjamessut, palvelevat enimmäkseen isoja kustannusosakeyhtiöitä ja brändejä, Lasten Kirjamessut nostavat esille myös pienempiä indie-kustantajia. Kustantajilla on mahdollisuus tuottaa ohjelmasisältöjä, jotka esittelevät tai muulla tapaa tukevat heidän omia julkaisujaan ja toimintaansa. Viikonlopun ohjelmistossa kuultiinkin paljon mielenkiintoisia paneelikeskusteluja eri aiheista.

Kirjailija Tuula Pere puhui lauantaina aiheesta "Kirjojen yhteiskunnallinen tausta" ja Iiro Küttner (Aalto yliopisto, elokuvataiteen ja lavastuksen laitos) kertoi Anna Tuluston haastattelemana mielikuvituksesta ja tarinoiden syntymisestä. Kirjailija Elina Hirvonen puhui siitä, kuinka aikuisille ja lapsille kirjoittaminen eroavat toisistaan. Myös lastenkirjojen kuvittamisesta käytiin erilaisia keskusteluja, joissa puhumassa olivat muun muassa kuvittajat Ella Brigatti, Jenni Erkintalo, Julia Jusslin sekä Marika Maijala. Kääntäjä ja kriitikko Arja Kanerva sekä lastenkirjallisuuden kriitikko ja tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen keskustelivat lauantaina kotimaisesta ja käännetystä kirjallisuudesta ja siitä, miksi kumpiakin tarinoita tarvitaan. Sunnuntaina keskusteltiin bloggari Tiia Aaltosen johdolla lapsille lukemisesta ja Paula Noronen oli paikan päällä vastaamassa lasten kysymyksiin Supermarsu-kirjoihinsa liittyen. Myös Mini Kustannuksen kirjailija Annamarika Tamminen oli messuilla puhumassa aiheesta "Sukupuoli lastenkirjallisuudessa". Ja tässä vain muutamia esimerkkejä Lasten Kirjamessujen monipuolisesta keskusteluohjelmasta!

Tuula Pere keskustelemassa kirjojen yhteiskunnallisesta taustasta. 

Tuula Pere keskustelemassa kirjojen yhteiskunnallisesta taustasta. 

Bloggari Tiia Aaltonen sekä äidit ja isät keskustelevat siitä, mitä heidän kotonaan luetaan.

Bloggari Tiia Aaltonen sekä äidit ja isät keskustelevat siitä, mitä heidän kotonaan luetaan.

Ella Brigatti, Marika Maijala ja Jenni Erkintalo keskustelevat kirjojen kuvittamisesta.

Ella Brigatti, Marika Maijala ja Jenni Erkintalo keskustelevat kirjojen kuvittamisesta.

Toki tapahtuma sisälsi myös paljon lapsille suunnattua osallistavaa ohjelmaa. Satuhuoneeksi nimetty tila toimi viikonlopun ajan areenana muun muassa erilaisille lasten työpajoille, lukuhetkille, lastenteatterille, osallistavalle musiikkiesitykselle sekä perhejoogalle. Perjantaina paikalla oli myös kutsuttuja koulu- ja päiväkotiryhmiä, joille järjesti ohjelmaa muun muassa Yhteiset Lapsemme ry.

Myyntinäyttelyn lisäksi Lasten Kirjamessuilla oli myös upeista lastenkirjakuvituksista koostuva kuvitusnäyttely, jossa nähtiin muun muassa Anne Vaskon, Ella Brigatin, Lauri Hirvosen, Julia Jusslinin ja Nina Pirhosen töitä. Kuvittajia oli paikalla myös esittelemässä töitään ja myymässä erilaisia oheistuotteita, kuten postikortteja, julisteita ja kalentereita. Kustantajista omalla osastollaan olivat Mini Kustannuksen lisäksi mukana Aurinko Kustannus, Etana Editions sekä WickWick. Myyntinäyttelyyn osallistui yli kaksikymmentä kustantajaa.

Vuoden 2017 Lasten Kirjamessujen pääyhteistyökumppanina toimi luomumehuja ja -limonadeja valmistava Raikastamo, joka oli myös paikan päällä jakamassa maistiaisia tuotteistaan.

Etana Editionsin lastenkirjoja. 

Etana Editionsin lastenkirjoja. 

Raikastamon tuotteita esillä Lasten Kirjamessuilla.

Raikastamon tuotteita esillä Lasten Kirjamessuilla.

Lasten Kirjamessut oli aivan mahtavan hieno projekti olla mukana! Upea tapahtuma, joka varmasti kiinnostaa jatkossakin. Kävijöitä oli viikonlopun aikana yli 2000 ja tapahtuma on saanut hurjan paljon hyvää palautetta. 

Mini Kustannus järjesti tapahtumassa myös oman askartelutyöpajan, ja kuvitusnäyttelyssä nähtiin lähes kaikki Mini Kustannuksen kirjat kuvittaneen Julia Jusslinin töitä. 

Kiitos kaikille tapahtumassa mukana olleille; kävijöille, kustantajille, kuvittajille, esiintyjille ja yhteistyökumppaneille sekä kaikille järjestämisessä auttaneille! ❤❤

Julia Jusslinin akvarellikuvituksia kuvitusnäyttelyssä.

Julia Jusslinin akvarellikuvituksia kuvitusnäyttelyssä.

upload.jpg
Julisteita ja kortteja Minin messuosastolla. 

Julisteita ja kortteja Minin messuosastolla. 

Ihana Annika myymässä sunnuntaina Minin tuotteita!

Ihana Annika myymässä sunnuntaina Minin tuotteita!

Lastenkirjallisuutta sukupuolistereotypioita vastaan

Viime lauantaina 7.10. järjestettiin Annamarika Tammisen Ruttu ja Superi -kirjan julkistamistilaisuus Lastenkirjakioski Toukassa.

Ruttu ja Superi on perinteisiä sukupuolistereotypioita rikkova lastenkirja, jonka päähenkilöt kirjailija itse mieltää muunsukupuolisiksi lapsiksi. Lasten sukupuoli ei kuitenkaan ole kirjassa millään lailla oleellinen tai määrittävä tekijä, vaan päinvastoin ‒ lukijalle jää tilaa tehdä itse omat tulkintansa esimerkiksi päähenkilöiden sukupuolesta.

Julkistamistilaisuudessa käytiin paneelikeskustelu aiheesta ”sukupuoli lastenkulttuurissa”. Panelisteina paikalla olivat kirjailija Annamarika Tammisen lisäksi Translasten ja -nuorten ry:n hallitukseen kuuluva Sari Paavilainen sekä sukupuolen moninaisuudesta kouluttava draamapedagogi Kenenth Sirén. Keskustelua juontamassa oli toimittaja Mariam Colley.

Paneelikeskustelu alkoi kysymyksellä siitä, millä tavalla sukupuolta tällä hetkellä käsitellään lastenkulttuurin sisällä. Kirjailija Annamarika Tamminen nosti heti alkuun esille raa’an jaottelun joko tyttöihin tai poikiin. Ahtaista sukupuolinormeista poikkeaminen nostetaan lastenkulttuuriteoksissa, kuten kirjoissa ja televisio-ohjelmissa, usein esille outona ja epätavallisena. Ruttu ja Superi -kirjassa määrittävänä tekijänä toimii sukupuolen sijasta lapsuus, eikä henkilöhahmoille ole etukäteen määritelty tiettyä sukupuolta. Tamminen koki tärkeäksi kirjoittaa aiheesta muun muassa sen takia, ettei lapsen tarvitsisi hakea omaa samaistumiskokemustaan tai sankariaan sen perusteella, onko hän tyttö vai poika. Lapsen ei myöskään tulisi joutua miettimään sukupuolensa perusteella, mitä hän voi tehdä ja mitä ei. Lisäksi kirjailija kokee, ettei trans- ja muunsukupuolisille lapsille ole juurikaan kirjallisuutta, josta löytää samaistumispinta-alaa.

Sari Paavilainen samaistui vahvasti Annamarika Tammisen mielipiteeseen tyttö-poika-jaottelun kapeudesta. Sukupuoli ja sille määritellyt tyypilliset ominaisuudet määrittävät usein lastenkirjan koko tarinan. Tytöt tekevät tyttöjen ja pojat poikien juttuja, ja näiden sekoittaminen nähdään epätavallisena tai jopa ongelmallisena.  Myös Kenneth Sirén komppasi jaottelun ongelmallisuutta. Sirén totesi, että lastenkirjallisuuden piirissä on paljon sinänsä hyväntahtoisia teoksia, joissa erilaisuutta kuitenkin korostetaan enemmän tai vähemmän epäsuorasti negatiivisena. Itsensä muunsukupuoliseksi määrittävä Sirén muisteli myös omaa lapsuuttaan ja sitä, kuinka kirjallisuus tuntui aina olevan suunnattu juuri sille toiselle, joka oppii hyväksymään hänen erilaisuutensa, eikä hänelle itselleen. Hän painottaa, ettei erilaisuutta pitäisi hyväksyä sen perusteella, miten ystävällistä tai ”kaveerattavaa” se on. Erilaisuuden hyväksymisen tulisi olla automaattista, eikä riippuvaista siitä, ollaanko kavereita ja vedotaanko asiassa tunteisiin.

Myös Annamarika Tamminen nosti esille erilaisuuden käsittelyn problematiikkaa. Lapsi, joka ei oikein ole tyttö, eikä poika, määritellään oudoksi ja kipuilevaksi, ja kirjallisuus aiheen ympärillä muuttuu lähes poikkeuksetta sankaritarinaksi kipuilusta nousemisesta tai vaihtoehtoisesti erilaisuuden hyväksymisestä. Muunsukupuolisuutta tai transsukupuolisuutta ei tulisi missään tapauksessa määrittää automaattisesti lasta traumatisoivaksi ja kipuilua aiheuttavaksi, vaan se tulisi nähdä normaalina asiana.

Yhtenä paneelikysymyksenä oli se, minkälaiset asiat vaikuttavat ihmisten yleisiin asenteisiin sukupuolesta ja ylläpitävät niitä. Annamarika Tamminen lähti liikkeelle perusasioista; miten lastenvaatteet on laitettu esille vaatekaupassa tai lelut lelukaupassa, tai miten tietyt lastenohjelmat juonnetaan Pikku Kakkosessa. Kenneth Sirén nosti itse opettajansijaisuuksia tehneenä esille, kuinka suuri merkitys positiivisen ja tasa-arvoisen ilmapiirin luomisella on, etenkin koulumaailmassa. Sirénin mielestä on ollut mahtavaa huomata, että joissain luokissa saattaa olla lapsia, joiden nimi ja äkkiseltään ulkopuolelta määritelty sukupuoli eivät kohtaa, mutta asiasta ei tehdä numeroa, vaan se nähdään normaalina. Edistystäkin on siis kenties havaittavissa, vaikka koulumaailman puutteet sukupuoliasioihin suhtautumisessa ja opettajien tietämättömyys nousivatkin keskustelun aiheiksi vielä myöhemmin.

Sari Paavilainen, Kenneth Sirén, Annamarika Tamminen ja Mariam Colley.

Sari Paavilainen, Kenneth Sirén, Annamarika Tamminen ja Mariam Colley.

Sari Paavilainen nosti keskustelussa esille sukupuolikategorisoinnin kapeat rajat. Usein nähdään, että on olemassa tietyt kapeat tavat toteuttaa tyttönä tai poikana olemista.  Sitä, että tyttöjen ja poikien oletetaan käyttävän esimerkiksi tietyn värisiä ja mallisia vaatteita, ei välttämättä osata nähdä ongelmallisena. Muut lapset huomioivat erilaisuuden, mutta opettaja tai muu aikuinen ei välttämättä osaa reagoida tai puuttua erilaisuuden ihmettelyyn. Paavilainen pitää tärkeänä, että aikuinen osaisi tällaisessa tilanteessa korostaa esimerkiksi sitä, että kaikki saavat pukeutua niin kuin haluavat. Joissain toisissa asioissa ollaan selkeästi totuttu siihen, että aikuinen puuttuu, mutta kun kyseessä on sukupuoli, tarvetta puuttumiselle ei välttämättä edes ymmärretä. Annamarika Tamminen totesikin yksiselitteisesti, että opettajia tulisi kouluttaa enemmän sukupuoliaiheesta ja siitä, ettei sukupuoli välttämättä ole sitä, kuinka he itse ovat kasvaneet ja oppineet sen ymmärtämään. Paneelikeskustelussa käytiin läpi myös median vaikutusta ja vastuuta. Sari Paavilainen kertoi huomanneensa viime aikoina, nimenomaan Translasten ja nuorten perheet yhdistyksen kautta, median taholta ilahduttavan paljon rohkaisevaa suhtautumista erilaisiin sukupuolikokemuksiin.

Sukupuolen moninaisuudesta kouluttava Kenneth Sirén kertoi työssään ja yleensäkin elämässään kohtaamistaan haasteista, mitä tulee esimerkiksi muunsukupuolisuuteen. Hän näkee problemaattisena muun muassa sen, että asiasta tietämättömät ihmiset haluavat usein yksiselitteisen vastauksen. Monet näkevät, että on olemassa miehet, naiset ja sitten se kolmas kategoria, joka pitäisi osata yksiselitteisesti määritellä kaikille ymmärrettäväksi. Hän korostaa sukupuoli-käsitteen moninaisuutta ja sitä, kuinka se voidaan ymmärtää niin monella eri tavalla. Toisena merkittävänä haasteena hän näkee sen, että ihmiset haluavat usein ymmärtää asiat oman itsensä kautta. Aikuiset eivät välttämättä kuuntele lapsen tai nuoren omaa sukupuolikokemusta, vaan alkavat reflektoida asiaa omaan itseensä ja miettiä omaa sukupuoltaan ja kuinka se asettuu ulkoa määritettyihin normeihin. Kun esimerkiksi pojaksi syntynyt lapsi kokee olevansa tyttö, ei ole aikuisen tehtävä miettiä ja tuoda esille omia ominaisuuksiaan ja tekemisiään, vaan tärkeintä olisi kuunnella, mitä asia lapselle itselleen merkitsee. Toisaalta Sirén korostaa, etteivät muunsukupuoliset lapset välttämättä kohtaa minkäänlaisia haasteita. Se, että kuuluu sukupuolivähemmistöön, ei automaattisesti tee asioista vaikeita. Toki samaistumispinnan puute lastenkulttuurissa saattaa vaikeuttaa lapsen elämää.

Translasten ja -nuorten perheet ry:n hallitukseen kuuluva Sari Paavilainen kertoi paneelissa myös tuoreesta yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Yhdistyksen tarkoituksena on tarkoitus tarjota translasten ja -nuorten perheille tukea ja ymmärrystä. Monet perheet joutuvat ulkopuolisten ennakkoluulojen vuoksi normaaleissa arkitilanteissa kohtaamaan haasteita esimerkiksi lapsen nimeen liittyen, tai vaikka uimahallin pukuhuoneessa. Paavilainen on sitä mieltä, että ihmisten tulisi ymmärtää, että trans- ja muunsukupuolisuus ovat normaaleja ja olemassa olevia ilmiöitä myös lapsille.

Annamarika Tamminen on ehdottomasti sitä mieltä, että Ruttu ja Superi -kirja on tarkoitettu kaikille, mutta hän toivoo, että trans- ja muunsukupuoliset lapset löytäisivät kirjan ja saisivat siitä samaistumispinta-alaa. Kirja herättää monissa lapsissa kysymyksen siitä, ovatko Ruttu ja Superi poikia vai tyttöjä. Hän pitää sukupuolikysymysten heräämistä hyvänä keskustelunaloituksena sukupuolen moninaisuudelle. 

Kenneth Sirén ja Sari Paavilainen pitävät Ruttu ja Superi -teosta onnistuneena, niin sukupuoli-aiheen esille tuomisessa kuin muutenkin. Sirén kommentoi, että päähenkilöt vaikuttavat aidoilta lapsilta. Hänen mielestään kirja on ansiokas ylipäätään lapsille tarkoitettuna kirjana. Jos lapsi mieltää Rutun ja Superin pojiksi, on ihanaa, että he leikkivät meikki- ja pukeutumisleikkejä ja kertovat toisilleen, kuinka paljon välittävät toisistaan. Samoin, jos lapsi mieltää Rutun ja Superin tytöiksi, on ihanaa, että he laskevat skeittilaudalla mäkeä takaperin.

Sillä, mitä sukupuolta lapset ovat, ei ole tarinan kannalta merkitystä.

Kiitos mahtaville panelisteille ja kaikille tapahtumaan osallistuneille!

Ruttu ja Superi -kirja on tilattavissa Mini Kustannuksen verkkokaupasta osoitteesta:

https://holvi.com/shop/minikustannus/product/3fec2c99a8a331651250d30d05d84ea7/